Kellarin rakentaminen on monimutkainen rakennusprojekti, joka vaatii monen alan ammattitaitoa ja osaamista.
Kellarit tarjoavat rakennuksille arvokasta lisätilaa joko asumiseen ja elämiseen tai varastokäyttöön. Ennen kellarin rakentamisen aloitusta on kuitenkin äärimmäisen tärkeä tiedostaa, mitä kaikkea sen rakentaminen edellyttää ja mihin tekijöihin tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Otamme tässä artikkelissa käsittelyyn yleisimmät kysymykset, jotka nousevat esiin kellarin rakentamista suunnitellessa. Tavoitteenamme on antaa selkeä kokonaiskatsaus kellarin rakennusprojektiin.
Sisällysluettelo
1. Mitä kellarilla tarkoitetaan?
Kellari on rakennuksen alin kerros, joka sijaitsee joko osittain tai kokonaan maan alla. Cemex:n artikkelissa kuvataan kellaria hyvin:
“Kellarin rakentaminen on suosittu trendi, kun kiinteistön neliöistä yritetään saada kaiken irti. Kotikuntosalit, leikkihuoneet, viinikellarit, uima-altaat tai autotallit ovat vain kourallinen käyttökohteita, joihin kellareita käytetään.”
Kellarin käyttötarkoitus voi siis vaihdella merkittävästi niin omistajien kuin rakennustenkin tarpeiden mukaan. Joissakin kodeissa kellarit ovat pelkästään maanalaisia varastotiloja, kun taas toisissa ne on rakennettu täysikorkuisiksi oleskelutiloiksi. Tyypillisimmin kellareiden tarjoamat lisäneliöt hyödynnetään varastointiin, sekä kodinhoito- ja harrastetiloihin.
2. Kannattaako kellari rakentaa?
Kellarin rakentamisen kannattavuus riippuu useista tekijöistä, kuten talon sijainnista, omista henkilökohtaisista tarpeista, budjetista sekä maaperän olosuhteista.
Kellarin rakentaminen tarjoaa arvokasta lisätilaa esimerkiksi asumiseen, varastointiin tai vaikkapa harrastuksille. Se voi myös lisätä kodin arvoa ja houkuttelevuutta myyntitilanteessa.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että kellarin rakentaminen voi olla merkittävä taloudellinen investointi. Tämän vuoksi onkin tärkeää arvioida kellariin kuluvat rakennuskustannukset ja suhteuttaa niitä sen tuomiin etuihin.
Kellaria suunnitellessa on tärkeä arvioida myös maaperän olosuhteet, sillä tietyillä alueilla korkea pohjavesi tai haastavat maaperäolosuhteet voivat tehdä kellarin rakentamisen kalliiksi ja lähes mahdottomaksi.
3. Mitä kellarin rakentamisessa täytyy huomioida?
Kellarin rakentaminen on hieno tapa saada lisätilaa ja joustavuutta kotiin, mutta se vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua ja toteutusta. Kellarin rakentamisessa tulee huomioida niin budjetti, henkilökohtaiset tarpeet, paikalliset määräykset kuin maaperän olosuhteetkin,
Ennen rakentamista on tehtävä maaperätutkimus, ja mikäli tontille on mahdollista kellari rakentaa, tulee tästä laatia viralliset piirustukset, joiden avulla hankitaan rakennusluvat. Lisäksi etukäteen on suunniteltava sähkö- ja putkityöt sekä varmistettava turvallisuusnäkökohdat.
Koska kosteusvauriot ovat yksi suurimmista riskeistä kellarin rakentamisessa, on tärkeä huolehtia, että kellarin seinä- ja lattiamateriaalit kestävät kosteutta. Myös toimiva ilmastointi on korvaamaton.
Lisäksi kellarin rakentamisessa tulee huomioida myös perustusten riittävä vahvuus, sillä rakenteiden on kestettävä rakennuksen kuormituksen lisäksi myös maanpainetta.
4. Onko kellari riskirakenne?
Asianmukaisesti toteutettuna kellari on turvallinen osa rakennusta. Kellari voi kuitenkin olla myös riskirakenne, mikäli sitä ei rakenneta oikealla tavalla.
ConcreteNetwork:n artikkelissa kerrotaan, että kosteusongelmat ovat kellareiden yleisimpiä ongelmia. Kosteusongelmien tyypillisimmät aiheuttajat ovat joko kondenssivesi tai viallinen sadevesijärjestelmä.
“Sadevesi tai sulanut lumi, jota ei ohjata pois talosta, on yleinen kellarin ja ryömintätilan kosteuden aiheuttaja.”
Turvallinen kellari edellyttää nämä 6 seikkaa:
- Kellarin seinien ja lattian asianmukainen vedeneristys
- Riittävä ilmanvaihto
- Vahvat perustukset
- Asianmukaiset hätäpoistumistie ja palovaroittimet
- Sähkö- ja putkitöiden turvallisuus
- Sadevesijärjestelmien ja salaojien kunnossapito
Nämä toimenpiteet vähentävät riskejä ja varmistavat, että kellaria on myös turvallista käyttää.
5. Mitä kellariin saa rakentaa?
Suomessa kellariin saa rakentaa monenlaisia tiloja, jotka määräytyvät paikallisten rakennusmääräysten mukaan. Yleisesti ottaen kellarit rakennetaan kodinhoito-, pesu- tai harrastetiloiksi, mutta kuten Checkatrade:n artikkelissa kirjoitetaan, kellaria voi käyttää monenlaisiin muihinkin tarkoituksiin.
“Voit esimerkiksi luoda kellariin pelihuoneen tai kotiteatterin tai tehdä siitä viinikellarin, kuntosalin tai saunan. Jos olet todella kunnianhimoinen, miksi et rakentaisi kellariisi vaikkapa uima-allasta?”
Vieras- tai asuintilojen rakentaminen kellarikerrokseen voi jossain tapauksissa olla myös mahdollista, mutta tämä vaatii luvat paikallisilta viranomaisilta.
6. Onko kellari kerrosalaa?
Suomen rakentamiskäytännöissä kellaritilat lasketaan yleensä osaksi rakennuksen kerrosalaa, mikäli siellä olevat tilat lasketaan pääasialliseen käyttötarkoitukseen. Kuten Finlex rakennuksen kerrosalaan lasketaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina.
”Tähän lasketaan myös se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnin, yhteyksien, koon, valoisuuden ja muiden ominaisuuksien vuoksi sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja.”
7. Onko kellari asuintilaa?
Yleisesti ottaen kellareita ei suositella käytettävän asuintiloina, mutta joissain tilanteissa se on kuitenkin mahdollista. Kellarikerroksen suunnitteluvaiheessa on hyvä varmistaa rakennusvalvonnasta paikalliset rakennusmääräykset. Lisäksi kannattaa harkita ammattilaisen konsultointia varmistaaksesi, että sekä kellarin suunnitelmat että myös toteutus täyttävät kaikki tarvittavat vaatimukset.
Kellarin on täytettävä rakennusmääräyksissä määritellyt terveys- ja turvallisuusmääräykset, kuten asianmukaisen ilmanvaihdon, riittävän valaistuksen ja turvalliset pelastustiet. Lisäksi tilojen korkeuden ja pinta-alan minimivaatimusten tulee täyttyä, jotta se voidaan luokitella asuintilaksi.
Kellari myönnetään tyypillisemmin päivittäiseen aputila-tyyppiseen käyttöön. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi sauna, kylpyhuone, tai kodinhoitotilat.
8. Mitä voi säilyttää kellarissa?
Kellarissa voi säilyttää monenlaisia esineitä ja materiaaleja riippuen kellarin ominaisuuksista.
Viileässä ja pimeässä maakellarissa säilytetään tyypillisesti erilaisia elintarvikkeita, kuten säilykkeitä, vihanneksia, viinejä ja viljatuotteita, kun taas asuinkiinteistön lämpimässä kellarikerroksessa voidaan säilyttää niin kodin tarvikkeita, huonekaluja, harrastusvälineitä, kausivaatteita kuin arvotavaroitakin –vain mielikuvitus on rajana.
Kellarisäilytystä pohtiessa on tärkeää varmistaa, että sen ilmasto ja kosteudenhallinta ovat asianmukaisia, jotta säilytettävät esineet pysyvät ehjinä ja vahingoittumattomina.
9. Miten kellari rakennetaan?
Kellarin rakentaminen aloitetaan huolellisella suunnittelulla, maaperätutkimuksella, rakennuslupien hakemisella sekä tarkasti laadituilla pohjatöillä. Maatöiden valmistuttua rakennetaan perustukset sekä kellarin seinät ja katto. Kellarin seinät rakennetaan nykypäivänä tyypillisimmin betonista, sen vahvuuden ja kosteudenkestävien ominaisuuksiensa vuoksi.
1940-1990 –luvuilla rakennettuja sisäpuolelta eristettyjä kellareita pidetään riskirakenteina, mutta mikäli nykypäivänä halutaan eristää kellarin seinä sisäpuolelta, tulee lisäksi varmistaa, että ulkopuoliset rakenteet, eli salaojitus, vedeneristys ja routasuojaus, ovat kunnossa.
Seinien valmistumisen jälkeen varmistetaan asianmukainen ilmanvaihto, viemäröinti ja sähkötyöt. Sähkö- ja putkityöt, kuten valaistus, pistorasiat ja viemäriputket, asennetaan ennen kellarin seinien ja lattioiden viimeistelyä. Näille tehdään varaukset jo betoniseinien asennusvaiheessa.
Viimeinen, kaikkein näkyvin vaihe kellarin rakentamista on sisäpuolen pintojen viimeistely sekä kalustaminen.
10. Paljonko kellarin perustukset maksaa?
Merkittävin kuluerä kellarin rakentamisessa on kellarin, ja samalla koko rakennuksen perustukset.
Perustusten kustannukset vaihtelevat suuresti monien tekijöiden, kuten kellarin koon, maaperäolosuhteiden, rakennusmateriaalien ja työn laadun mukaan.
Kellariperustusten hinta meidän kauttamme vaihtelee aina 30 000 eurosta – 80 000 euroon saakka.
Kellarin kokonaiskustannuksiin tulee budjetista varata tilaa tämän lisäksi mm. lupa- ja suunnittelukuluille, maaperätutkimuksille, maatöille, sähkö- ja LVI -töille, eristykselle, pintamateriaaleille sekä viimeistelytöille.
